Digitaalinen portfoliotehtävä 4-5

 

 

4.

 

  Kun ohjaa ryhmää tai yksilöä täytyy hyvän ohjaajan aidosti olla kiinnostunut asiakkaistaan ja hänen/heidän asioistaan. Esim. jos lapsi/asiakas tulee kertomaan, jotain vaikka piirroksestaan ohjaajan täytyy olla aidosti mukana kuuntelemassa. Kun olet laatinut hyvän suunnitelman etukäteen ja olet miettinyt miten asiakas osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, voit tämän jälkeen siirtyi miettimään muita asioita esim. hyvän ilmapiirin luomiseen. Ohjaamisen aikana ohjaajan ja asiakkaan vuorovaikutus on todella tärkeä, ohjaaja motivoi, kannustaa ja auttaa asiakasta päivittäin.  Tärkeintä ryhmän ohjaamisessa on se , että ohjaaja on itse motivoitunut ja innostunut. Esim. jos ohjaaja puhuu lapsille todella tylsästi ja ei sano selkeästi sanoja, niin en usko että lapsetkaan innostuisivat kovin helposti. Ohjaajan täytyy puhua selkeästi ja rauhallisesti tilanteissa missä ohjattava tarvitsee apua. On olemassa erilaisia ohjaustapoja, kuten selitetään ja näytetään tehtävä kaikille yhteisesti tai joko niin, että selitetään mahdolliset erilaiset tehtävät etukäteen, minkä jälkeen kukin voi suorittaa tehtävät omaan tahtiin. Minun mielestäni nämä molemmat tavat ovat hyviä, koska ryhmässä tai yksilöllisesti nämä molemmat ovat toimivat hyvin ja jokaisella on oma tapa ymmärtää tehtävä. Jos lapsiryhmässä tulee rauhaton hetki voi helposti palauttaa rauhan vaikka niin, että esim. jos vaikka 5-vuotias Mikko on rauhaton, kävelen hänen luokseen ja kosketan lempeästi esimerkiksi olkapäähän ja katson häntä silmiin. Silloin lapsi ymmärtää, että aika on rauhoittua ja olla hiljaa.

 

1)

 Ensimmäisinä elinvuosina (1-3vuotiaana) fyysinen ja motorinen kehitys on nopea. 1-3-vuotiaan hienomotoriikkaan kuuluu se, että lapsi tarttuu esineihin ja vie niitä suuhun, pudottelee esineitä, vetää lelua narussa, juo kupista ,syö lusikalla, piirtää kynä kämmenotteessa ja piirtää esim. ympyrän. 1-3-vuotiaan karkeamotoriikkaan kuuluu, pään kohottaminen, pään kannatteleminen, vatsalleen kääntyminen, istuu ilman tukea, ryömii ja konttaa, seisoo tukea vasten, seisoo ilman tukea, kävelee tuettuna, juoksee, osaa kävellä portaita, kävelee varpaillaan ja hyppii tasajalkaa.

 3-5- vuotiaan hienomotoriikkaan kuuluu piirtää "pääjalkaisen" ihmisen, piirtää neliön, käyttää saksia, osaa liimata ja kirjoittaa oman nimensä. 3-5- vuotiaan karkeamotoriikkaan kuuluu ajaminen kolmipyöräisellä pyörällä, kävelee takaperin ja sivuttain, hyppii yhdellä jalalla, osaa ottaa vauhtia keinusta, oppii uimaan, hiihtämään ja osaa hypätä narua.

 5-6- vuotiaan hienomotoriikkaan kuuluu, että osaa jäljentää numeroita, piirtää kolmion ja neliön, osaa kirjoittaa lyhyitä sanoja ja muodostaa lauseen. 5-6-vuotiaan karkeamotoriikkaan kuuluu, että osaa luistella, ajaa kaksipyöräisellä pyörällä ja näin on saavuttanut motorisen kehityksen perusteet.

 

2)

 1-3-vuotiaan lapsen puhe- ja kielenkehitykseen kuuluu reagointi puheeseen, äänien harjoitteleminen, kielen ymmärtäminen, sanaston kehittäminen, sanojen yhdisteleminen, lapsi oppii jopa 2,5- vuoden iässä 10 sanaa päivittäin, puhe on jo ymmärrettävää kolmen vuoden iässä. 3-5- vuotiaan lapsen puhe- ja kielenkehitykseen kuuluu käsky-, kielto- ja kysymyslauseiden muodostaminen, puhe alkaa muistuttaa aikuisen puhetta, viisivuotiaan sanavarasto on n. 14 000 sanaa. 5-6- vuotiaan lapsen puhe- ja kielenkehitykseen kuuluu kysymyksiin vastaaminen, puhumaan vuorotellen, osaa toimia ohjeiden mukaan, osa taivutusmuodoista ja niiden poikkeuksista opitaan vielä kouluiässä mutta silti vuorovaikutustaidot kehittyvät koko elämän ajan.

 

3)

 Lapsen sosiaalisen elinpiirin muodostavat alussa 1-3 vuotiaana aikuiset, vanhemmat, perhe ja lähiyhteisö, josta lapsi ottaa mallia päivittäin. Alla vuoden lapsen on vielä mahdotonta ymmärtää esim. miksi hänet on jätetty päiväkotiin eikä äiti ole tullut mukaan. Alle 3- vuotias ei osaa palauttaa vielä turvallisuuden tunnetta. Lapsi oppii säännöt kotona ja samaistuu sukupuolensa edustajiin. 3-5 vuotiaana(sosiaalinen kehitys) lapsi alkaa käyttäytyä ja liitämään tapoihinsa miehisiä ja naisellisia tapoja. Leikkiminen muiden lasten kanssa alkaa ja 3-6 vuoden aikana se on vilkkaimmillaan. Opetellaan ryhmässä toimimista ja leikkien sääntöjä. 5-6 vuotiaan sosiaaliseen kehitykseen kuuluu se, että lapsella on ystäviä, leikkii todella paljon, osaa leikkiä ryhmässä, on omatoiminen, on tuettava lapsen itsenäistymispyrkimyksiään .

 

 Temperamenttipiirteet

 

  On olemassa erilaisia vauvojen temperamentteja,  helppo temperamentti, joka on positiivinen, sopeutuva uusiin tilanteisiin ja ihmisiin, korkea ärtymyskynnys ja nälän ja uni rytmin  säännöllisyys. Hitaasti lämpenevä temperamentti  on sellainen  johon kuuluu säännöllinen rytmi, vaisu tai  negatiivinen reagoiminen uusiin asioihin ja hidas sopeutuminen. Haastavaan temperamenttiin kuuluu nälän ja unirytmin epäsäännöllisyys, ärtyisyys ja voimakkaat reaktiot ja runsas itkuisuus. Vanhempien lapsien temperamenttiin kuuluu reagoiminen ilmeillä, käsillä, koko vartalolla ja äänillä.

 

 

5.

 

  TOP- jaksolla välitän innostumistani ja kiinnostustani niin, että top-ohjaajani huomaa sen. Näytän sitä niin, että olen positiivinen ja tervehdin. Kyselen asioita ja puhun muiden ohjaajien kanssa esim. tauolla. Olen omatoiminen sellaisissa asioissa, joihin minulla on lupa. Tulen hyvin toimeen lapsien kanssa ja näytän osaamistani asioilla mitä olen koulussa oppinut. Otan kontaktia lapsien vanhempiin aina kun näen heitä .