sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Digitaalinen portfoliotehtävä 1-3

  
 1.

   a) Tiedonkeruumenetelmät

  Lapsista voi kerätä tietoa havainnoimalla heidän toimintaansa, seuraamalla kenen kanssa/miten he leikkivät, miten he toimivat eri tilanteissa, kysymällä vanhemmilta miten esim. lapsi käyttäytyy tietyssä tilanteissa kotona ja jos lapsi osaa puhua niin tietysti puhumalla lapsen kanssa.
  Voisin saada tietoa lapsesta näiden menetelmien avulla esim, että tunnen lapsen paremmin, miten lapsen motoriikka toimii, onko hän hyvin vuorovaikutuksellinen vai ei ja mistä lapsi pitää ja missä hän viihtyy.  On tärkeää, että kerää paljon tietoa eri lähteistä lapsesta, koska silloin tietää varmasti millainen lapsi on ja miten erilainen hän on esim, jos kysyy päiväkodin hoitajalta miten lapsi käyttäytyy ruokailessa ja kun kysyy vanhemmilta miten lapsi käyttäytyy kotona ruokailessaan. Lapsi voi käyttäytyä aivan erilailla kotona kuin päiväkodissa.

   b) Työprosessi

  Työprosessin neljävaihetta ovat havainnoiminen, taivoitteiden asettaminen, tavoitteellinen toiminta ja suunnitelmallisen toiminnan arviointi. Hoito ja kasvatustyöprosessin noudattaminen on tärkeää hoitotyössä, koska sillä voi saada jonkun ikävän asian muuttumaan hyväksi, esim. jos lapsi ei osaa vaikka laittaa nappejaan kiinni ja se on hänelle ikävää, voi tällöin auttaa lasta lorun avulla laittamaan kiinni nappinsa. 
  
1)
  Havainnoin, että 4-vuotias Maija ei uskalla mennä leikkimään muiden lasten kanssa barbeilla. Laitan tavoitteeksi sen, että menen Maijan kanssa yhdessä leikkimään ensin muiden kanssa. Ja lopuksi niin, että Maija uskaltaa mennä yksin mukaan leikkiin. Kun tavoitetta lähdetään suorittamaan Maijaa täytyy kehua paljon esim, kun Maija tulee yhdessä leikkimään minun kanssani muiden luokse. Tavoite toteutuu täydellisesti, koska kun Maijaa on kannustettu paljon ja hänelle on annettu hyvää palautetta hän on uskaltanut mennä leikkimään muiden lasten kanssa. 

2) 
 Havainnoin sen, että 5-vuotias Mikko ei osaa vielä solmia kengännauhojaan ja hän turhautuu sitä yrittäessään. Tavoitteeni on saada Mikko pitämään kengännauhojen sitomista ja, että hän ei turhautuisi sitä yrittäessään. Menen Mikon luokse ja yritän opettaa hänelle mukavaa lorua miten sitoa kengännauhansa.Yritän lorun avulla saada Mikon pitämään  kengännauhojen solmimisesta. Tavoite onnistuu hyvin, koska Mikko oppii lorun ja miten käyttää sitä samalla kun sitoo kengännauhansa. Sain tästä itselleni mukavan kokemuksen, kun sain Mikon epämiellyttävän asian muutettua mukavaksi ja helpoksi asiaksi. 




 2.

 a)
 Ohjaava kasvatustyyli tarkoittaa sitä, että kasvattajat toimivat lapsilähtöisesti ja ottavat lapsen iän- ja kehityksen vaiheen huomiion, kun he asettavat lapselle rajoja ja odotuksia. Ohjaava kasvatustyyli on tärkeä, koska se ottaa huomioon tärkeitä periaatteita kuten, hyväksynnän, välittämisen ja luottamuksen. Kasvattajat hyväksyvät lapsen ja kaikki hänen tunteensa ja auttavat ja ohjaavat lasta tunteiden ilmaisussa.  Esim. jos lapsi on rikkonut jotain annan hänen selittää mitä on tapahtunut ja kuuntelen. Jos lapsi on herkkä ja itkee tapahtuneesta otan hänet syliin ja lohdutan. En ala huutamaan tai torumaan lasta vaan kehun ja annan hyvää palautetta lapsen rohkeudesta tulla kertomaan tapahtuneesta.

b)
 Lapset ja minä ja muutama päiväkodin hoitaja olemme lähteneet läheiselle leikkipuistolle. Lapselle annetaan rajoitus, että ei saa poistua leikkikentältä muualle leikkimään ja jos lapsi ihmettelee miksi ei saa poistua leikkikentältä kertoisin hänelle niin, että hän on niin pieni vielä huolehtimaan ympäristöstään, kuten liikenteestä ja ympärillä olevista ihmisistä, että hän ei voisi vielä poistua leikkikentältä. Yritän saada hänen huomionsa lähtemisestä pois ehdottamalla lapselle ja vaikka parille muulle lapselle jotain yhteisleikkiä. Rajojen asettaminen on mielestäni esim. tässä esimerkissä tärkeää, koska jos lapselle sanotaan, että okei mene vaan pois leikkikentältä hän voi vaikka satuttaa itsensä. 



3.

Lapsen ominaiset tavat toimia ovat, leikkiminen muiden lasten kanssa tai yksin, jokainen tarvitsee välillä yksin oloa. Liikkuminen, pihalla, sisällä, leikin tai lauluhetken parissa. Taiteellinen oppi, kirjoittaminen, piirtäminen, laulaminen, soittaminen ja jopa lukeminen. Tutkiminen, pihalla/metsässä kaikkia käpyjä, kiviä, kukkia/kasveja ja erilaisia luonnon omia muodostelmia. Ja myös vaikka ihmetteleminen, lapset ihmettelevät paljon esim, eri hoitajien nimiä.
  Lapsen leikkimistä ja taiteellista oppia  päiväkodissa edistäisin niin, että esim. valitsisin jonkun aiheen vaikka viidakko ja lapset saavat hakea soittimia jotka muistuttavat viidakon äänistä taikka eläimistä ja yhdessä soittaisimme soittimilla. Lasten liikkumista voi myös leikin avulla edistää vaikka ihan tutulla leikillä mörkö se lähti piiriin tai vaan jollain touhu/temppuradalla. Tutkimista voi edistää niin, että jos olisi mahdollista lähteä lähimetsään tutkimaan luonnon muodostelmia, esim, kasveja. Ja samalla jos lapsi löytää jonkun luonnon esineen voi häneltä kysyä tietääkö hän mikä se on. 
 



  

 

1 kommentti:

  1. Hienoa, olet luonut itsellesi hyvän ja toimivan käsikirjan, jota hyödyntämällä arvelisin sinun onnistuvan top jaksolla ja ammattiosaamisen näytössä. Huomaathan, että tätä kokoamaasi tietoa voit käyttää perustelemiseen ammattiosaamisen näytössä. Lisäksi voit käyttää ideoimiasi soveltavia ratkaisuja monipuolistamaan toimintaasi koko top-jaksolla.

    VastaaPoista