Digitaalinen portfoliotehtävä 4-5

 

 

4.

 

  Kun ohjaa ryhmää tai yksilöä täytyy hyvän ohjaajan aidosti olla kiinnostunut asiakkaistaan ja hänen/heidän asioistaan. Esim. jos lapsi/asiakas tulee kertomaan, jotain vaikka piirroksestaan ohjaajan täytyy olla aidosti mukana kuuntelemassa. Kun olet laatinut hyvän suunnitelman etukäteen ja olet miettinyt miten asiakas osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, voit tämän jälkeen siirtyi miettimään muita asioita esim. hyvän ilmapiirin luomiseen. Ohjaamisen aikana ohjaajan ja asiakkaan vuorovaikutus on todella tärkeä, ohjaaja motivoi, kannustaa ja auttaa asiakasta päivittäin.  Tärkeintä ryhmän ohjaamisessa on se , että ohjaaja on itse motivoitunut ja innostunut. Esim. jos ohjaaja puhuu lapsille todella tylsästi ja ei sano selkeästi sanoja, niin en usko että lapsetkaan innostuisivat kovin helposti. Ohjaajan täytyy puhua selkeästi ja rauhallisesti tilanteissa missä ohjattava tarvitsee apua. On olemassa erilaisia ohjaustapoja, kuten selitetään ja näytetään tehtävä kaikille yhteisesti tai joko niin, että selitetään mahdolliset erilaiset tehtävät etukäteen, minkä jälkeen kukin voi suorittaa tehtävät omaan tahtiin. Minun mielestäni nämä molemmat tavat ovat hyviä, koska ryhmässä tai yksilöllisesti nämä molemmat ovat toimivat hyvin ja jokaisella on oma tapa ymmärtää tehtävä. Jos lapsiryhmässä tulee rauhaton hetki voi helposti palauttaa rauhan vaikka niin, että esim. jos vaikka 5-vuotias Mikko on rauhaton, kävelen hänen luokseen ja kosketan lempeästi esimerkiksi olkapäähän ja katson häntä silmiin. Silloin lapsi ymmärtää, että aika on rauhoittua ja olla hiljaa.

 

1)

 Ensimmäisinä elinvuosina (1-3vuotiaana) fyysinen ja motorinen kehitys on nopea. 1-3-vuotiaan hienomotoriikkaan kuuluu se, että lapsi tarttuu esineihin ja vie niitä suuhun, pudottelee esineitä, vetää lelua narussa, juo kupista ,syö lusikalla, piirtää kynä kämmenotteessa ja piirtää esim. ympyrän. 1-3-vuotiaan karkeamotoriikkaan kuuluu, pään kohottaminen, pään kannatteleminen, vatsalleen kääntyminen, istuu ilman tukea, ryömii ja konttaa, seisoo tukea vasten, seisoo ilman tukea, kävelee tuettuna, juoksee, osaa kävellä portaita, kävelee varpaillaan ja hyppii tasajalkaa.

 3-5- vuotiaan hienomotoriikkaan kuuluu piirtää "pääjalkaisen" ihmisen, piirtää neliön, käyttää saksia, osaa liimata ja kirjoittaa oman nimensä. 3-5- vuotiaan karkeamotoriikkaan kuuluu ajaminen kolmipyöräisellä pyörällä, kävelee takaperin ja sivuttain, hyppii yhdellä jalalla, osaa ottaa vauhtia keinusta, oppii uimaan, hiihtämään ja osaa hypätä narua.

 5-6- vuotiaan hienomotoriikkaan kuuluu, että osaa jäljentää numeroita, piirtää kolmion ja neliön, osaa kirjoittaa lyhyitä sanoja ja muodostaa lauseen. 5-6-vuotiaan karkeamotoriikkaan kuuluu, että osaa luistella, ajaa kaksipyöräisellä pyörällä ja näin on saavuttanut motorisen kehityksen perusteet.

 

2)

 1-3-vuotiaan lapsen puhe- ja kielenkehitykseen kuuluu reagointi puheeseen, äänien harjoitteleminen, kielen ymmärtäminen, sanaston kehittäminen, sanojen yhdisteleminen, lapsi oppii jopa 2,5- vuoden iässä 10 sanaa päivittäin, puhe on jo ymmärrettävää kolmen vuoden iässä. 3-5- vuotiaan lapsen puhe- ja kielenkehitykseen kuuluu käsky-, kielto- ja kysymyslauseiden muodostaminen, puhe alkaa muistuttaa aikuisen puhetta, viisivuotiaan sanavarasto on n. 14 000 sanaa. 5-6- vuotiaan lapsen puhe- ja kielenkehitykseen kuuluu kysymyksiin vastaaminen, puhumaan vuorotellen, osaa toimia ohjeiden mukaan, osa taivutusmuodoista ja niiden poikkeuksista opitaan vielä kouluiässä mutta silti vuorovaikutustaidot kehittyvät koko elämän ajan.

 

3)

 Lapsen sosiaalisen elinpiirin muodostavat alussa 1-3 vuotiaana aikuiset, vanhemmat, perhe ja lähiyhteisö, josta lapsi ottaa mallia päivittäin. Alla vuoden lapsen on vielä mahdotonta ymmärtää esim. miksi hänet on jätetty päiväkotiin eikä äiti ole tullut mukaan. Alle 3- vuotias ei osaa palauttaa vielä turvallisuuden tunnetta. Lapsi oppii säännöt kotona ja samaistuu sukupuolensa edustajiin. 3-5 vuotiaana(sosiaalinen kehitys) lapsi alkaa käyttäytyä ja liitämään tapoihinsa miehisiä ja naisellisia tapoja. Leikkiminen muiden lasten kanssa alkaa ja 3-6 vuoden aikana se on vilkkaimmillaan. Opetellaan ryhmässä toimimista ja leikkien sääntöjä. 5-6 vuotiaan sosiaaliseen kehitykseen kuuluu se, että lapsella on ystäviä, leikkii todella paljon, osaa leikkiä ryhmässä, on omatoiminen, on tuettava lapsen itsenäistymispyrkimyksiään .

 

 Temperamenttipiirteet

 

  On olemassa erilaisia vauvojen temperamentteja,  helppo temperamentti, joka on positiivinen, sopeutuva uusiin tilanteisiin ja ihmisiin, korkea ärtymyskynnys ja nälän ja uni rytmin  säännöllisyys. Hitaasti lämpenevä temperamentti  on sellainen  johon kuuluu säännöllinen rytmi, vaisu tai  negatiivinen reagoiminen uusiin asioihin ja hidas sopeutuminen. Haastavaan temperamenttiin kuuluu nälän ja unirytmin epäsäännöllisyys, ärtyisyys ja voimakkaat reaktiot ja runsas itkuisuus. Vanhempien lapsien temperamenttiin kuuluu reagoiminen ilmeillä, käsillä, koko vartalolla ja äänillä.

 

 

5.

 

  TOP- jaksolla välitän innostumistani ja kiinnostustani niin, että top-ohjaajani huomaa sen. Näytän sitä niin, että olen positiivinen ja tervehdin. Kyselen asioita ja puhun muiden ohjaajien kanssa esim. tauolla. Olen omatoiminen sellaisissa asioissa, joihin minulla on lupa. Tulen hyvin toimeen lapsien kanssa ja näytän osaamistani asioilla mitä olen koulussa oppinut. Otan kontaktia lapsien vanhempiin aina kun näen heitä .

 

 

 



Digitaalinen portfoliotehtävä 1-3

  
 1.

   a) Tiedonkeruumenetelmät

  Lapsista voi kerätä tietoa havainnoimalla heidän toimintaansa, seuraamalla kenen kanssa/miten he leikkivät, miten he toimivat eri tilanteissa, kysymällä vanhemmilta miten esim. lapsi käyttäytyy tietyssä tilanteissa kotona ja jos lapsi osaa puhua niin tietysti puhumalla lapsen kanssa.
  Voisin saada tietoa lapsesta näiden menetelmien avulla esim, että tunnen lapsen paremmin, miten lapsen motoriikka toimii, onko hän hyvin vuorovaikutuksellinen vai ei ja mistä lapsi pitää ja missä hän viihtyy.  On tärkeää, että kerää paljon tietoa eri lähteistä lapsesta, koska silloin tietää varmasti millainen lapsi on ja miten erilainen hän on esim, jos kysyy päiväkodin hoitajalta miten lapsi käyttäytyy ruokailessa ja kun kysyy vanhemmilta miten lapsi käyttäytyy kotona ruokailessaan. Lapsi voi käyttäytyä aivan erilailla kotona kuin päiväkodissa.

   b) Työprosessi

  Työprosessin neljävaihetta ovat havainnoiminen, taivoitteiden asettaminen, tavoitteellinen toiminta ja suunnitelmallisen toiminnan arviointi. Hoito ja kasvatustyöprosessin noudattaminen on tärkeää hoitotyössä, koska sillä voi saada jonkun ikävän asian muuttumaan hyväksi, esim. jos lapsi ei osaa vaikka laittaa nappejaan kiinni ja se on hänelle ikävää, voi tällöin auttaa lasta lorun avulla laittamaan kiinni nappinsa. 
  
1)
  Havainnoin, että 4-vuotias Maija ei uskalla mennä leikkimään muiden lasten kanssa barbeilla. Laitan tavoitteeksi sen, että menen Maijan kanssa yhdessä leikkimään ensin muiden kanssa. Ja lopuksi niin, että Maija uskaltaa mennä yksin mukaan leikkiin. Kun tavoitetta lähdetään suorittamaan Maijaa täytyy kehua paljon esim, kun Maija tulee yhdessä leikkimään minun kanssani muiden luokse. Tavoite toteutuu täydellisesti, koska kun Maijaa on kannustettu paljon ja hänelle on annettu hyvää palautetta hän on uskaltanut mennä leikkimään muiden lasten kanssa. 

2) 
 Havainnoin sen, että 5-vuotias Mikko ei osaa vielä solmia kengännauhojaan ja hän turhautuu sitä yrittäessään. Tavoitteeni on saada Mikko pitämään kengännauhojen sitomista ja, että hän ei turhautuisi sitä yrittäessään. Menen Mikon luokse ja yritän opettaa hänelle mukavaa lorua miten sitoa kengännauhansa.Yritän lorun avulla saada Mikon pitämään  kengännauhojen solmimisesta. Tavoite onnistuu hyvin, koska Mikko oppii lorun ja miten käyttää sitä samalla kun sitoo kengännauhansa. Sain tästä itselleni mukavan kokemuksen, kun sain Mikon epämiellyttävän asian muutettua mukavaksi ja helpoksi asiaksi. 




 2.

 a)
 Ohjaava kasvatustyyli tarkoittaa sitä, että kasvattajat toimivat lapsilähtöisesti ja ottavat lapsen iän- ja kehityksen vaiheen huomiion, kun he asettavat lapselle rajoja ja odotuksia. Ohjaava kasvatustyyli on tärkeä, koska se ottaa huomioon tärkeitä periaatteita kuten, hyväksynnän, välittämisen ja luottamuksen. Kasvattajat hyväksyvät lapsen ja kaikki hänen tunteensa ja auttavat ja ohjaavat lasta tunteiden ilmaisussa.  Esim. jos lapsi on rikkonut jotain annan hänen selittää mitä on tapahtunut ja kuuntelen. Jos lapsi on herkkä ja itkee tapahtuneesta otan hänet syliin ja lohdutan. En ala huutamaan tai torumaan lasta vaan kehun ja annan hyvää palautetta lapsen rohkeudesta tulla kertomaan tapahtuneesta.

b)
 Lapset ja minä ja muutama päiväkodin hoitaja olemme lähteneet läheiselle leikkipuistolle. Lapselle annetaan rajoitus, että ei saa poistua leikkikentältä muualle leikkimään ja jos lapsi ihmettelee miksi ei saa poistua leikkikentältä kertoisin hänelle niin, että hän on niin pieni vielä huolehtimaan ympäristöstään, kuten liikenteestä ja ympärillä olevista ihmisistä, että hän ei voisi vielä poistua leikkikentältä. Yritän saada hänen huomionsa lähtemisestä pois ehdottamalla lapselle ja vaikka parille muulle lapselle jotain yhteisleikkiä. Rajojen asettaminen on mielestäni esim. tässä esimerkissä tärkeää, koska jos lapselle sanotaan, että okei mene vaan pois leikkikentältä hän voi vaikka satuttaa itsensä. 



3.

Lapsen ominaiset tavat toimia ovat, leikkiminen muiden lasten kanssa tai yksin, jokainen tarvitsee välillä yksin oloa. Liikkuminen, pihalla, sisällä, leikin tai lauluhetken parissa. Taiteellinen oppi, kirjoittaminen, piirtäminen, laulaminen, soittaminen ja jopa lukeminen. Tutkiminen, pihalla/metsässä kaikkia käpyjä, kiviä, kukkia/kasveja ja erilaisia luonnon omia muodostelmia. Ja myös vaikka ihmetteleminen, lapset ihmettelevät paljon esim, eri hoitajien nimiä.
  Lapsen leikkimistä ja taiteellista oppia  päiväkodissa edistäisin niin, että esim. valitsisin jonkun aiheen vaikka viidakko ja lapset saavat hakea soittimia jotka muistuttavat viidakon äänistä taikka eläimistä ja yhdessä soittaisimme soittimilla. Lasten liikkumista voi myös leikin avulla edistää vaikka ihan tutulla leikillä mörkö se lähti piiriin tai vaan jollain touhu/temppuradalla. Tutkimista voi edistää niin, että jos olisi mahdollista lähteä lähimetsään tutkimaan luonnon muodostelmia, esim, kasveja. Ja samalla jos lapsi löytää jonkun luonnon esineen voi häneltä kysyä tietääkö hän mikä se on.